Kirin Säännöt

Karvian Kiri ry

 

TOIMINTASÄÄNNÖT

 

1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

Yhdistyksen nimi on

Karvian Kiri ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Karvian kunta Länsi-Suomen läänissä. 

Yhdistys on perustettu toukokuun 30 päivänä vuonna 

1954 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kieli on suomi.

Seuran toiminta-alueena on Karvia.

 

2 § Seuran tarkoitus

                  Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja muuta siihen liittyvää kansalaistoimintaa seuran

                  toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa

                 kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa 

                 edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

 

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1 Tarjoamalla jäsenillleen:

- kunto- ja terveysliikuntaa

- kilpailutoimintaa

- harjoitus- ja valmennustoimintaa

- ohjaustoimintaa

- liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille

- muuta vastaava toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä

  toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia

- tiedotus- ja suhdetoimintaa

- koulutustoimintaa

 

                  2 Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viran­omaisten ja muiden yhteisöjen 

                     huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti lii­kun­nan kehittämiseen ja

                     tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hank­ki­mi­seen ja hoitamiseen.

 

3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa

 

4 Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien

   moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

 

Toimintansa tukemiseksi seura voi

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tar­peel­lisia kiinteistöjä

sekä

- hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omis­­ta­en ja

ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monis­tus­toi­min­taa, majoitus- ja

ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta

urheiluvälineitä ja -asusteita.

 

4 § Seuran jäsenyys

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

 

5 § Seuran jäsenet

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu nou­dat­tamaan seuran

sääntöjä ja päätöksiä.

 

Kunniajäseneksi voi seuran kokous kut­sua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi

edistänyt seuran toimintaa. Kun­niajä­se­nen arvo on elinikäinen.

 

Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran pu­heen­johtajana ansiokkaasti toimineen

henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elin­ikäi­nen.

 

6 § Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle

taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan mer­kit­semistä varten. Ero katsotaan

tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mut­ta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä

muut näiden sääntöjen edel­lyt­tä­mät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

 

7 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei

täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toi­mii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi

vastoin urheilun eettisiä periaatteita.

 

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n

vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä [lisäksi: olympialajit

ja olympiakomitean jäsenliittojen seurat] sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa

antidopingsäännöstöissä.

 

                                     Dopingrikkomuksia ovat:

Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä

Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys

Kieltäytyminen dopingtestistä

Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti

Dopingtestin manipulointi

Dopingaineiden hallussapito

Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen

Dopingin edistäminen

 

Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:

Kilpailutuloksen mitätöinti

Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen

Urheilun toimintakielto

Kirjallinen varoitus

 

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksellaan aiheuttamansa vahingon seuralle ja

kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.

 

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:

Urheilulle vieraiden aineiden käyttö

* Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen

* Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena

* Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin

 

Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa

* Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu

 

Urheiluhuijaus

* Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi

* Tuloksista etukäteen sopiminen

 

Vedonlyönti

* Vedonlyönti omasta kilpailusta

 

Lahjonta

* Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi

 

                                     Sukupuolinen häirintä

 

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus

sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden

toimintakielto.

 

Johtokunta päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä an­net­ta­vis­ta rangaistuksista, jolloin

noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sään­tö­jä ja määräyksiä.

 

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle

dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa

antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

 

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun

päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.

 

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

 

8 § Liittymis- ja jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous.

Kunnia-jäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.

 

Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen

ainaisjäseneksi, jos hän on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita pal­ve­luksia.

 

 Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.

 

9 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja

syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.

 

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään seitsemän päivää ennen

kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä leh­des­sä.

 

10 § Kevät- ja syyskokous

 

Kevätkokouksen asiat

 

1 Avataan kokous

 

2 Valitaan kokoukselle

a) puheenjohtaja

b) sihteeri

c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

d) ääntenlaskijat

 

3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet

 

4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

 

5 Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilin­tar­kas­ta­ji­en antama lausunto

 

6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille

 

7 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

8 Päätetään kokous

 

Syyskokouksen asiat

 

1 Avataan kokous

 

2 Valitaan kokoukselle

a) puheenjohtaja

b) sihteeri

c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

d) ääntenlaskijat

 

3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet

 

4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

 

5 Päätetään mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena

 

6 Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä

 

7 Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus

 

8 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio

 

9 Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja joka toinen vuosi

 

10 Valitaan johtokunnan muut jäsenet erovuoroisten tilalle

 

11 Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatoiminnantarkastajia

 

12 Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä

 

13 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

14 Päätetään kokous

 

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle

kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

 

11 § Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tar­peel­li­sek­si, seuran kokous niin

päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran ääni­oikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian

takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen ko­kouk­sen kutsussa on mainittava asia,

jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.

 

Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet

siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

 

12 § Pöytäkirja

Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöy­tä­kirjaa. Seuran kokousten

pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien

tarkastettava.

 

Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seu­raa­­vas­sa kokouksessa.

 

13 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista ää­nis­tä. Henkilöasiat

ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Hen­ki­lö­vaa­leis­sa äänten mennessä tasan vaali

ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mie­lipide voit­taa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kaikissa kokouk­­sis­­sa suo­ri­te­taan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

 

Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa mak­sa­neel­la viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella

jäsenellä, kunniajäsenellä ja kun­­nia­pu­heen­johtajalla sekä ainaisjäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa

äänestää.

 

14 § Seuran hallinto

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toi­min­ta­vuo­dek­si valittu

puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut kuusi jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet on

erovuorossa vuosittain. Ensim­mäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella.

 

Johtokuntaan valitaan sekä miehiä että naisia, ellei erityisiä syitä ole.

 

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäk­si sihteerin,

taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.

 

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt vara­pu­heen­joh­tajan kutsusta, kun he

katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

 

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja

hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saa­pu­vil­la.

 

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti

 

1 Toteuttaa seuran kokouksen päätökset

 

2 Johtaa ja kehittää seuran toimintaa

 

3 Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat

 

4 Vastata seuran taloudesta

 

5 Pitää jäsenluetteloa

 

6 Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös

 

7 Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten

 

8 Hoitaa seuran tiedotustoimintaa

 

9 Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurin­pi­to­toi­mis­ta

 

10 Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduis­taan

 

11 Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansio­merk­ki­en esittämisestä

 

12 Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii

 

13 Luovuttaa tilit toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

 

15 § Tilivuosi

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

 

16 § Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yh­des­sä sih­teerin tai jonkun

muun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toi­mi­hen­kilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava

täysi-ikäisiä.

 

17 § Jaostot

Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johto­kun­ta vahvistaa jaoston

tekemät oikeustoimet.

 

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäs­osan enemmistöllä

annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muut­tamisesta.

 

19 § Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäs­osan enem­mis­töllä annetuista

äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erik­seen seuran pur­ka­mi­sesta.

 

20 § Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alu­een liikuntakasvatusta

edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen ko­kouksen päätöksen mukaisesti.

Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valit­se­mat henkilöt.

 

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

 

21 § Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Takaisin hiihtojaoston sivuille.

Takaisin lentopallojaoston sivuille.

Takaisin salibandykerhon sivuille.

Takaisin salibandyn sarjajoukkueen sivuille.

Takaisin Liikuntaleikkikoulun sivuille.

Takaisin nyrkkeilyn sivuille.

Takaisin katujuoksuihin

Takaisin yleisurheilukisoihin

Takaisin lentopallokoulun sivuille